Tein sen ja ihan yksin

Jee, mä tein sen, sain itseni poljettua kuntosalille tänään.

Niin kuin olen kirjoittanut, tuo yksin meneminen ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Maanantaina jo piti mennä, mutta niin kuin kerroin, tekosyitä löytyi, joten jäin kirjoittamaan teille postausta siitä, miksi en mennyt. 

Eilen päätin, että tänään menen. Nukuin yön todella hyvin, kuten muuten kaikki yöt tällä viikolla. Luulen, että se johtuu serkkuni vinkkaamista youtube rentoutusharjoituksista, joita olen illalla viimeiseksi laittanut pyörimään. Nukahtanut olen jo paljon ennen, kuin harjoitus on loppu. Havahdun aina jossain vaiheessa sen verran, että sammutan kännykän, ja yllätys yllätys nukahdan samantien uudelleen.

Aamulla heräsin yhdeksältä, siis oikeasti olin nukkunut kuin tukki 10 tuntia. Ensimmäinen ajatus herätessä ja kellon nähdessäni oli, että voi ei, en kyllä nyt tänäänkään voi kuntosalille lähteä, kun kello on jo noin paljon ja olin päättänyt kymmeneksi mennä. Siis mitä hittoa ihmisen päässä oikein liikkuu, kun siellä liikkuu tuollaisia ajatuksia. Aamukahvia vielä hörppiessä ajattelin, että no, jos sitten ensi viikolla, jaa mutta ollaankin kaksi seuraavaa viikkoa lomalla, niin en kyllä lomalla viitsi mennä. 

Jossain vaiheessa sitten ryhdistäydyin ja pomppasin pystyyn, aloin pakata tavaroita reppuun. Pikku pyyhe hien pyyhkimiseen, Skinners sukkakengät salijalkineiksi, pari pikku pottua vettä, pyörän avaimet (juu-u, pyörällä polkasin menemään tuon koko n. 2km matkan).

Vähän yli kymmenen olin Loiskeen lippuluukulla ostamassa kertalippua kuntosali Kareliiniin, mutta kappas, yht'äkkiä huomasinkin ostavani kymppikortin, ajattelin, että saan kerrankin Smartum seteleille järkevämpääkin tekemistä, kuin elokuvissa käynnit. Ja onhan siinä sekin hyvä puoli, tuosta kymppikortista, että voin mennä salille sitten vaikka aamulla viideltä, jos haluan. 

 

Yksin sain hikoilla ja puhista suurimman osan ajasta. Tein harjoituksia ohjelman mukaan, jonka liikunnanohjaaja minulle viime viikolla antoi. Olen kyllä todella tyytyväinen, että hän kävi viime viikolla katsomassa, että osaan varmasti tehdä kaikki oikein ja yhdessä katsottiin millä painoilla mikäkin harjoitus aloitetaan. Kun kerran tilaa oli, niin tein harjoitukset kiertoharjoitteluna, kolme kertaa kaikkia. Jalkaprässi, vatsa, selkä, ojentajat, reisien loitontajat ja lähentäjät. Seuraavalla kerralla sitten enemmän käsiä, kuin jalkoja.

Pitihän pukuhuoneessa hikisestä naamasta kuvakin ottaa, eikö se kuulu asiaan? Pelfiet sun muut saa kyllä tovin odottaa. Niin ja arvatkaa vaan, olin sitten väärässä pukuhuoneessa. Kun lähdin salilta pois, avasin oven, jossa luki kuntosali ja tatami, naiset. Ihmettelin kovasti, kun siellä ei näkynytkään paljasjalkakenkiäni. Sitten vasta tajusin, että olinkin tullut vähän kauempaa ja tosiaan, seuraavasta naisten pukuhuoneesta omat läpykät löytyivätkin.

Semmonen aamupäivä tänään. Fiilis on hyvä ja toivon todella, että saan tämän tsempin pidettyä päällä. Saa nähdä mitä seuraavaksi uskallan yksinäni touhuta.

Tiedoksi, että linkkaukset olen tehnyt ilman palkkioita, eli eivät ole maksettuja mainoksia.